keskiviikko 24. marraskuuta 2010

Kuuletko? Muutoksen tuulet?

Hahaa! Tässä nyt tylsyyksissäni (missä tylsyyksissä, mun pitäis olla jo nukkumassa!) vähän muokkailin blogin ulkoasua. Ei varmaan tuu jäämään tälläseks mut kunhan koklasin.

Onko teillä mitään ideoita mitä voisin tehdä tälle?

perjantai 19. marraskuuta 2010

Auts !

Tämmönen kiva mustelma tohon on alkanut muodostuu, vaikka osumasta ei edes ollut kulunut 24 tuntii kun kuva otettiin.



Odotan jo innolla millanen tosta tulee, varmaan aika hirvee. :D Tässä kuvassa tää on vielä aika vaalean näkönen, oikeesti on reilusti tummempi. Kipua tossa ei onneks kauheesti oo, ei toivottavasti tule.

ps. Kivasti leikatut kynnet ja toi nukka tossa kynnen alla, minähän en siis ole ammatiltani kosmetologi.

sata ja yksi kirosanaa

Sehän nyt ei ole mikään uusi tieto että olen välillä aikamoinen kompuroija, huitoja ja kaikkeen päin kävelijä. Eilen kuitenkin tein uuden ennätyksen... Laitoin illalla ranut uuniin ja sit munakellon soimaan, menen makkariin kattoo bb:tä siksi aikaa, kello pärähtää soimaan ja mä läden juoksemaan(?!) keittiöön. Matkalla sitten lyön vasemman jalan pikkuvarpaan niin lujaa tuoliin että kaadun maahan. Siis se kipu, herranjumala! Mä en oo rehellisesti sanottuna koskaan tuntenut noin kovaa kipua jos lyön jonkun hemmetin varpaan johonkin. Siinä sitten itkua väännän maassa ja raahaan itteni keittiöön, koska pakkohan ne ranut on ottaa uunista pois. :D

Siinä sitten valitan ja uikutan kipua, Juho antaa mulle pakastemaissipussin, mutta enhän mä pystynyt koskee siihen varpaaseen. Itkien siinä sitten yritin pitää pakastepussia varpaan päällä, mutta luovutin koska kipu oli niin kova. Loppuilta meni sitten yhdellä jalalla pomppien koska linkuttaminenkin oli yhtä tuskaa. Juho käytti onneks mun puolesta koirat ulkona.

Kun olin iltatoimet tehnyt ja kömmin sänkyyn kuin joku liikuntakyvytön, niin voi morjens kun se kipu vaan paheni paikallaann maatessa. Jouduin roikuttaa jalkaa sängyn reunalata ettei koko jalkaterä joutuis koskee mihinkään, koska kipu säteili jo kantapäähän asti. Siinä sitten piti sängyssä purra hammasta, ettei vaan kipuääntely häiritsis Juhon unta. Lopulta kipu alko hellittää ja sain unen päästäkin kiinni. Yöllä heräsin onneks vaan kerran kipuun.

Aamulla varvas oli arka, mutta nyt pysty sentään linkuttamaan, koirien ulkoiluttaminen tosin ei tehnyt sille hyvää, kipu alko taas ja päätin sit soittaa terveyskeskukseen että mitäs nyt pitäis tehdä. Noh, kun olin vartin ollut jonolla ajattelin että vitut, ei ne tälle kuitenkaan pystyis mitään tekee, muutakuin antaa saikkuu, mutta silläkään en tänään pystyis olemaan.

Nyt pystyn kävelemään suhteellisen normaalisti, joku asento vihlasee aika kipeesti mutta uskon että pystyn töissä olemaan, voihan siellä sit välillä istahtaa jos alkaa sattuu liikaa.


Mutta mitä tästä opin, ala jo uskoa sitä Juhon toitotusta:
"Voisit vähän kattoo mihin kävelet!"

perjantai 12. marraskuuta 2010

100 kirjoitus

Oho, en ees huomannut et tää on mun sadas merkintä, hurraa! :---D

Mulla ei oo kyllä nyt mitään järkevää asiaa, tulinpahan kirjottelemaan, pitää tappaa aikaa näes. Mulla on tällä hetkellä ihan hirvee tanssikuume, kuuntelen jo varmaan toista tuntia kaikkia lattaribiisejä ja muita tanssikappaleita. Samalla myös tietenkin ikävöin FUEGOA. Ah, kyllä mä tonne vielä joskus pääsen, pakko!

Mulla on taas nyt vapaa viikonloppu, huomenna vedän aamupäivän lonkkaa kotona ja sit illalla ihanan Petran luo viettämään tyttöjeniltaa. :)

Tää viikko oli töissä hyvin hektinen koska, joulu tulee! Ja kaikki miellä on vielä vähän vaiheessa, huoh, mutta kyllä ensi viikon alussa on sit kaikki ready. Olenkin sitten nollannut aivojani kotona katsomalla Muumilaakson tarinoita, ja kyllä on tullut nostalgiaväristyksiä ja paljon!

Hyvää viikonloppua kaikille! :)

maanantai 1. marraskuuta 2010

HALLOWEEN

Viime lauantaina siis vietimme halloweenia täällä meillä, mutta aluksi hieman teemamusiikkia.



Oltiin Juhon kanssa ruvettu väsäilee koristeita juhliin jo viikko ennen mutta silti tuli kiire, lauantaina vielä tehtiin viimeiset kurpitsat. Tältä kuitenkin sitten asuntomme näytti kun oltiin kaikki saatu valmiiksi.

Seiniä koristivat kurpitsat ja lepakot, myös hämäkäkinseittiä löytyi muutamista paikoista.

Kylpyhuone sai paljon kehuja ja itse kyllä oon tosi tyytyväinen lopputulokseen.

Tässä näkyykin mun asua, vaikee varmaan arvata mikä olin...

No vanki tietenkin! Tai siis tarkemmin vankikarkuri koska mulla on tuo musta maski silmillä. Ihme etä tuo nilkkapallo on vielä ehjä, vaikka välillä astuin sen päälle ja vain kerran kompastuin siihen.

Ruokapuoli oli taas kohillaan, jos meitsi pääsee vaikuttaa ruoka-asioihin niin perussääntö on että ruoka ei saa loppua heti. :D

Mun ja Petran tekemät namimuffinsit, tuo punainen juttu tuossa päällä on valkosuklaata joka meni vähän ihmeelliseski kun laitettiin siihen väriainetta. :D Huomatkaa muffinsivuokien halloweenteema!

Matoja, draculahampaita ja pääkalloja !

Aah, vähän tulee nälkä kun kattoo tätä kuvaa. :D

Tyhmää kun ei otettu boolista kunnollista kuvaa, siinä oli sitten vielä sellainen jääkäsi lillumassa.

Minä ja Petra odotellaan jo malttamattomina vieraita. Taidettiin muutaman kerran juosta ikkunaan kyttäilee. Tässä vaiheessa meillä olikin hyvä sauma ottaa kuvat toistemme asuista.

Pirihuora ja krokotiili

Isäntäpari vankikarkuri ja krokotiili

Sitten tulikin vieraita! Jee jee!

Enkeli, gorilla ja kissa. Enkeli ja gorilla toivat meille tuollaisen hienon kaiverretun kurpitsan joka sitten valaisikin meidän parveketta. :)

Piru ja ööh... hirviö?

Hahah, ninja!

Hippi

Ninja

Kaljaa juova kuolema?

Lammaspaimen ja hoitaja

Merirosvo

Juhlat menivät omalla painollaan eteenpäin. Harmittaa kun ei oltu suunniteltu oikein mitään ohjelmaa, noh, ei me kyllä Juhon kanssa ees viikolla nähty muuta kuin pari tuntia päivässä ja sekin aika meni koristeita tehdessä ja ihan tavallisissa arkiaskareissa. :D

Onneksi kuitenkin aina voi luottaa bishi bashiin! Sitä kaikki osaa pelata ja hauskaa on.

Ninjat ninjailee, huomatkaa tuon oikeanpuolimmaisen märkä maski, se joi siis ton kankaan läpi. :D

Kävin vähän mätkiin pirihuoran posken mustelmaa tummemmaksi.

Tässä tää mustelma näkyy hyvin.

Enkeli pitää hyvää huolta lammaspaimenen lampaasta. :)

Loppuillasta pidettiin sitten äänestys siitä mikä on paras asu, voittaja oli ylivoimainen...

Lammaspaimen!

Juhlat oli aivan loistavat, ihmiset näytti viihtyvän ja saatiin vielä kiitosta somisteista, huh. :D Mutta itse tykkään ihan kamalasti järjestää juhlia ja laitella paikolla, pitäiskö mun ajatella jotain juhlasuunnittelija uraa? Ehkä. Mutta toivottavasti ensi vuonna uudestaan, tosin, Juho on sillon töissä, mutta katsotaan.

ISO KIITOS KAIKILLE JOTKA PÄÄSIVÄT TULEMAAN MEILLE!