Pinkit kalakarkit

Helloouu!

Ajattelin tulla kertomaan viime päivien tapahtumista, ja nyt juuri kun tuon lauseen kirjoitin pää alkoikin lyömään tyhjää siitä mitä kaikkea on tapahtunut. Öööh.. Laitanpas vaikka Akirasta teille kuvan joka äsken otettiin.


Siis voihan pieru kun en nyt muista yhtään mitä tässä alkuviikossa on tapahtunut, tosi kiva postaus aihe, sitä ei ole!


Mieti mieti mieti..

Ah, tuosta kuvasta tajusinkin että mähän kävin eilen kynsihuollossa, jee. Taas vähän värikkäät kynnet, tykkään tosi paljon. Pituudestakin otettiin pois aika paljon, kun olen huomannut että pitkillä kynsillä toheloin tosi paljon. Vihreä väri on tosi ihana, kattelen koko ajan näitä kynsiä, iiih!

Eilinen päivä oli todella pitkä, menin siis klo 9 huoltoon, sieltä suoraan töihin, kotia syömään, klo 13 töihin ja pääsin klo 18, kotiin vaihtaa vaatteet ja töihin taas. Huh, osti itselleni illaksi kaatissäkki karkkipussin mutten syönyt siitä kuin yhden karkin. Juhollekkin ostin jotain haribon karkkei mitä se on etsinyt tosi kauan, ja nyt niitä oli sellaisessa oikku pussissa. MUTTA... Siis voi saaaatana. Äsken kävelin keittiön kaapille johon mun karkkipussi oli laitettu (Juho olis siis hotkunut omansa jo eilen), siinä sitten rupesin valitse et minkä karkin otan.... missä täältä on ne kaikki pinkit kalakarkit? Heti vihainen katse Juhoon ja tivaaminen alkaa

Meiju: Missä ne kalakarkit on?
Juho: Mitkä kala karkit, ei sellasia ees oo.
Meiju: Onhan, katoin vielä kun ostin tän pussin et täällä on niitä.
Juho: Minkä värisiä ne on?
Meiju: No pinkkejä, SÄ OOT SYÖNYT NE!
Juho: Eeen oo!
Meiju: No miks täällä ei oo enää niitä apinakarkkei, niitä keltasia.
Juho: Mä yritin ettii niitä mut niitä ei oll...
Meiju: Noniin sä söit ne! Voi vitsin mulkku.
Juho: No mä söin vain kaks!
Meiju: Vaan kaks, no sitten niitä ei ollut kai enempää, ja mä ees saanut toista niistä. Aina sä syöt mun karkit vaikka ostin sulle oman pussin!

(Kaikille nyt tiedoksi että tuo keskustelu käytiin nauraen eikä vihamielisesti)

Keskustelu jatkui vielä hyvän tovin ton jälkeen kadoneista kalakarkeista. Mutta siis ei oo joo ensimmäinen kerta kun meidän perheen suurisuu, ahmatti ja ajattelematon pohjaton kaivo syö mun herkut tai mun ruuat. Voi että miten ärsyttää, suurin osa mun kaverista tietää miten oon joskus saanut kilaritsiitä, kun Juho on syönyt leikkeleet, jotka on ostettu mulle, koska en käytä juustoa leivän päällä, jota taas Juho käyttää. Voisin oikeesti kirjoittaa kirjan siitä miten Juho syö kaiken, sen nimeksi tulisi "Minä ja nälkäinen rakkaus" tai sitten "Mieheni ei lyö, hän vaan syö".

Uskon vahvasti siihen, että kun joskus hamassa tulevaisuudessa mennään naimisiin niin Juholla pitäisi olla oma hääkakku. Koska ei siitä vieraille riittäisi mitään. En viitsi nykyään tehdä tuolle edes synttäreiksi täytekakkua, koska se vetäisee sen nelikerroksisen kakun yhdessä päivässä. Todistettu on, monesti. Seuraavan päivän saankin sitten silitellä Juhoa kun sillä on vähän maha pipi. :D

Mutta eikös Akira olekkin suloinen tuossa sylissäni. Kun itse istuu lattialla niin Aksu tulee aina tuollei syliin nukkumaan. AINA. Se monesti nukkuukin Juhon sylissä kun Juho pelaa xboxia.

Tänään myös tapahtui kiva kämmi kun olin menossa salille, spinning tunnille, astuin ovesta sisään ja siellä pauhas joulumusa ja porukkaa oli kun muurahaisia keossa. Olin kokonaan unhotanut et oli kuntosalin pikkujoulut ja kaikki ohjatut tunnit oli peruttu. Äh, no mutta menin sitten kuntosalin puolelle vähän veivaa ja meninkin sitten katsomaan jouluesityksiä ja syömään pikku naposteltavaa jota oli tarjolla. Nam! Huomenna uusi yritys.

Tässä onkin sitten teille kuva siitä kuinka Juho nukkuu. No ei se tuollei koko ajan nuku, mutta melkein joka päivä kun tulen töistä ja meen herättelee sitä niin herra on tuossa asennossa. En tajua miten se pystyy nukkuu noin, itselläni tulisi ainakin selkä kipeäksi.

Koiranäyttely

Viikonloppuna oli siis täällä Jyväskylässä koiranäyttely, ja tietenkin meidän perhe osallistu kilpailuun. Kehään lähtivät veteraani Toivo ja juniori Akira.

Akira odotteli rauhassa kehään menoa. Bostoninterrierien arvostelu piti alkaa klo 12 mutta yllätys aikataulut oli myöhässä ja päästiin alottaa vasta 14 aikoihin.

Äiti on hommannut ihanat koiranrattaat, jotka on tosi kätevät näyttelyssä. Ei tartte mitään häkkiä koota ja vedellä perässä, kun tuon vaan taittaa kokoon ja sit vaan työntelee.
Toivo täyttää tammikuussa 10 vuotta, ei kyllä uskois. Tämä poika on kiertänyt kehissä monet vuodet ja antanut aika monille turpaan. Kerran on ollut koko näyttelyn kaunein koirakin. Meijän Topo.

Äiti ja Toivo poseeravat ennen kehään menoa. Nuo ovat kyllä rautainen kaksikko, Toivo kulkee äidin rinnalla kuin ajatus, ei tarvitse paljon käskyjä antaa.

Äiti näytti myös Akiran. Itse en kehään viitsi mennä kun olen niin hermoheikki, et Akirahan kanssa rupeis hermoilee siellä. :D

Akira sai erinomaisen ja sijoittui juniori luokassa toiseksi, todella hyvin siihen nähden että tämä oli Aksun toinen kerta kunnon näyttelyssä. Toivo taas oli rotunsa paras veteraani.

Tässä tuomari valitseekin kumpi on bostoneista kaunein. Vasemman puoleisesta uroksesta tuli ROP (rotunsa paras) ja oikean puoleinen narttu oli VSP (vastakkaisen sukupuolen paras).

Bostonien kehän loputtua jäätiinkin odottelemaan ison kehän alkamista, johon Toivo oli menossa kilpailemaan näyttelyn kauneimman veteraanin tittelistä. Toivo ei pärjännyt mutta se ei haittannutkaan.

Käytiin myös hieman shoppailessa, tai no äiti osti itselleen ja mulle uuden flexin.


Ihanaa kun nyt tytöt ovat kotona, he olivatkin mummolassa noin kaksi viikkoa hoidossa. Nyt on taas meidänkin kaksiossa vilinää ja vilskettä. :)

Ja missäs se kuva siitä flexistä on? NO TÄSSÄ !!
Joo... myönnetään, oon tosi hurahtanut leopardi/kissakuosiin. Ajattelinkin et voisin tehdä postauksen jossa näytän mun kaikki leopardi tavarat.

Kivaa maanantai iltaa kaikille!

ps. Tässä on äitin kennelin nettisivut

Tyttöjen ilta

Morjesta taas kaikille!

Perjantaina oli ihana ihana ihana ilta! Olin pitkästä aikaa tyttöjen kanssa viettämässä iltaa, paikkana oli Pertan koti. Koko ilta meni lähinnä syömällä ja makoilemalla sohvalla, tietenkin katsottiin Ace Ventura. Leffa sai yllättäen aikaan hillittömiä naurukohtauksia, ja päätettiin Susan ja Petran kanssa et ruvetaan kävelee samanlailla kuin Ace.


Ja siis kun myö tytöt istutaan iltaa, niin siitä illasta ei tuu todellakaan ruoka loppumaan. :D

Petra oli taas asianmukainen emäntä ja hääräs koko ajan keittiössä ja asettelemassa kynttilöitä. Siis en tiedä oikeesti ketään kuka huolehtis niin paljon kaikista asioista, aina jossain juhlissakin Petra on pyyhkimässä lattioita jos juomia sinne kaatuu ja sammuttamassa valot kun ihmiset lähtevät. Huomatkaa myös Petran ihana seepra leggarit.

Hommasin meille kaikille karkkikaulakorut, ja Susa nakertikin koko illan sitä.

Hmmmm mikäs se siellä on pystyssä?

Tässä oli siis meidän kolme koko herkkupöytä:

Yrtti- ja valkosipulivoi patonkia
Irtokarkkia (1,5kg, hyvä cittarin tarjous ja Meijun ponteva kauhakäsi)
Muffinseja
American ja valkosipuli dipit
Kurkkua
Porkkanaa

Susan ja mun Hello Kitty sukat

Tähän väliin vähän illan ilmeitä:


Meiju rumana, Susa nättinä...

....Meiju nättinä, Susa rumana.

Meiju ja Ragnar ilme + look

Olisiko vaikka hurja repeäminen ?

I love zebra !

Loppuun vielä nutturani ja siinä oleva rusetti, joka oli tyttöjen mielestä todella söpö.


Hyvää alkavaa viikkoa kaikille ! Pus.

Iltaiset naurut

Voi että mä haluaisin tutustua tohon ihmiseen. :D

TAKKI

Aah, miten ihanaa kun ei tarvitse palella. Ostin eilen uuden talvitakin ja voi että miten iloinen olen. Katsoin tuota takkia ja viime viikolla, ja kun myöhemmin ostopäätöksen tein, koot olivat loppuneet Micksistä. Tai no, tietty koko S ja L oli, muttei sitä M kokoa. Murheen murtamana lähdin Forumin Vero Modasta etsimään ja lopulta kysymään onko kyseistä takkia, siellä ei oltu edes kuultu kyseisestä takista. Tieni kävi siis Jim&Jill:iin josta tongin joka paikan, mutta suuren vitutuksen valtaamana en edes viitsinyt kysyä myyjiltä.

Tie jatkui sitten jokaiseen vaatekauppaan etsimään vastaavan tyylistä takkia, noh, eipä tietty ollut. Ja kaikki takit näyttivät rumilta kun mielessä pyöri vain se johon olin ehtinyt rakastua. Itkuhan siinä tämmösellä ensirakkausvaateostajatytöllä tuli ja Juho sai kestää jälleen kerran kiukuttelujani.

Maanantaina päätin, että ostan nyt sellaisen takin joka tulee minun OK kategoriaani ja hinta olisi edullinen. Mutta eipä löytynyt takkeja ja jos löyty oli koot taas mennyt, pelkkiä L kokoja oli joka paikassa. Voi että miten ärsytti ja olin jo lähdössä kotiin kirjoittamaan tänne blogiin kuinka Jkl on paska mesta ja kai tässä pitää lihottaa itsensä entistä rehevämmäksi että löytyy vaatteita. Suutuspäissäni kävelin Jim&Jilliin ja 3m käveltyäni näin ne rakkaustakit! Suorastaan loikkasin kaikkien rekkien ja pöytien yli kyseiselle tangolle jossa takkeja riippui iso määrä. Ensimmäinen koko jonka ehdin katsoa oli M, eikun kainaloon ja peilin eteen, sovitus, pikainen katsastus ettei oo mitään vikoja tms ja juoksujalkaa kassalle.

LuvLuvLuv veri mats. Hintaa tuolle ihanalle pyllylleEIKUN TAKILLE tuli 59,95€

Siis mä niiiiiiiin rakastan tota, voisin mennä sen kanssa vaikka naimisiin.

Muumipappakin tykkää takista kovasti ja lupasi suojella meitä (minua ja takkia) pimeällä.


Sanokaa nyt tekin et toi on ihana takki!

Bye Bye

Tää Careyn kappale on jotain niin uskomattoman kaunista. Kaikki ovat varmasti menettäneet jonkun läheisen ja tietävät miltä se tuntuu.

Itse olen menettänyt nyt kolmena peräkkäisenä vuotena kolme vanhaa luokkakaveria. Jokainen oli koskettanut elämääni ja kaikki tulevat mieleeni aina välillä. Kaikista kamalinta on kun ajattelen että mitä hänelle kuuluu, kunnes muistan.

Elämässä tapahtuu inhottavia asioita ja inhottavin on kuolema, etenkin jos se tapahtuu yllättäen ja niin että henkilö olisi halunnut jatkaa elämäänsä. Itsemurhat ovat asiat erikseen, silloin pitää osata kunnioittaa henkilön päätöstä vaikka kuinka väärältä ja tyhmältä se tuntuukin.

Olen tässä syksyn aikana nähnyt unta missä Miho ja Akira kuolee, etenkin unia jossa pelkästään Miho kuolee. Olen nähnyt monesti tuollaisia unia ja joka kerta herään itkien. Jos omille koirilleni tapahtuisi jotain en osaa sanoa miten elämäni silloin jatkuisi.

Tietenkin olen nähnyt unia missä Juho kuolee, olen nähnyt kaksi kertaa sellaisen unen ja molemmat olivat samanlaisia. Unessa Juho menehtyy äkillisesti ja menen tietenkin aivan sekaisin, kuitenkin Juho ilmestyy elävän näköisenä luokseni ja puhuu minulle, mutta kun yritän halata, kädet vain menevät lävitse. Se on kamalaa, en voi koskettaa Juhoa eikä Juho minua. Unessa vain haparoin käsilläni Juhon käsiä ja yritän halata, sitten Juho sanoo että elämäni täytyy jatkua ja katoaa.


Onneksi Juho ja tytöt voivat hyvin, tulemme viettämään vielä monta ihanaa vuotta yhdessä.

Halloween

Ja tämäkin taas myöhässä, mutta jospa te lukijat leppyisitte tällä kuvamäärällä.




Päätin siis olla LEPAKKONAINEN! Tai jokin tuollainen, en oikein tiedä, siivet mulla ainakin oli päässä, hehe.

Tykkäsin meikistäni tosi paljon, se on myös jotenkin lepakkomainen. (Hitto kun lepakko sanasta tulee kokoajan mieleen lesbo, ärgh!) Ripseni alkoivat toisesta silmästä lähteä jo puolessa välissä iltaa, koska nauroin vedet silmissä kokoajan.


Juhlapaikkana oli siis ihanan Petraseni uusi asunto, johon hän miehensä kanssa on vast'ikään muuttanut.

Petra oli ihana inkkarityttö. Paikanpäällä oli myös ihmissusi... Hui!

Kaksostytöt olivat myös paikalla, ja edelleen se ihmissusi...

Ihmissusisuus levisi myös toiseen kaksostytöistä.

Petra mussu oli loihtinut ihania herkkuja meille, nakkirullat/piilot oli ihania, samoin myös pizza. Mutta endotonta herkkua oli nuo mustikkamuffinsit. SIIS EI PERKELE MITEN HYVIÄ NE OLI! Söin niitä valehtelematta jonkun 10 kappaletta. Kaiken tuon ahmisisen lisäksi Petra antoi mulle niitä kotiin mukaan. :D Omnomnom.

Myös jotkut terrorisoivat mattoa, syylliset taka-alalla.



Laitoin koulutyttö Susalle vähän mun lepakkohuulipunaa, mitäs pidätte? Huomaa siis selkeästi, että olen ammatiltani kosmetologi.

Vielä koko tyttökööri koossa


Ilta oli kerrassaan ihana, vaikka päätös oli että baariinhan myö ei lähdetä, niin ketkäs sitä vispas menemään Khrman tanssilattialla? Itsehän siis roikuin siellä pää alaspäin katosta.

Mitenkäs teidän Halloween meni?



Ihanaa joulun odottelua kaikille!